![](\"https:\/\/pirulainen.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/27\/2020\/03\/eqJWOldGiqaj.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Suomi sijaitsee id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4liss\u00e4. Yhteiskuntamme ja ajattelutapamme on hyvin l\u00e4nsimaalainen, mutta sanotaan, ett\u00e4 sielumme tulee id\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 hyvin miksi olemme niin erilaisia suhteessa ruotsalaisiin, ja miksi tunnemme enemm\u00e4n sielunyhteytt\u00e4 virolaisten ja karjalaisten kanssa. Ei siis ihme, ett\u00e4 koko suomalaisuuden pohja eli Kalevala on rakennettu tyystin karjalaisten runojen ja laulujen pohjalta.<\/p>\n
![](\"https:\/\/pirulainen.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/27\/2020\/03\/e8CQyddvfpFj.jpg\")
<\/p>\n
Suomen yhteys Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n on ollut v\u00e4rik\u00e4s kautta historian; sit\u00e4 ovat m\u00e4\u00e4ritt\u00e4neet pitk\u00e4lti sodat, joissa Ven\u00e4j\u00e4 tai Neuvostoliitto on yritt\u00e4nyt vallata Suomen ja liitt\u00e4\u00e4 sen alueisiinsa, mutta suomalaiset ja ven\u00e4l\u00e4iset ovat t\u00e4st\u00e4 huolimatta olleet aina puolin ja toisin kiinnostuneita toistensa kulttuureista. Erityisesti monet suomalaiset muusikot, kuten Mika ja Turkka Mali, Junnu Vainio ja monet muut ovat saaneet vaikuitteita ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 musiikkiperinteest\u00e4.<\/p>\n
Harva suomalainen tiet\u00e4\u00e4<\/a> yht\u00e4k\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 b\u00e4ndi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu kenties siit\u00e4, ett\u00e4 amerikkalainen musiikki on ollut enemm\u00e4n suomalaisten mieleen. Kuitenkin monet suomalaiset b\u00e4ndit The Rasmuksesta Apocalypticaan ovat menestyneet loistavasti Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, miss\u00e4 monella suomalaisella yhtyeell\u00e4 on my\u00f6s eritt\u00e4in vahva fanipohja. Suomalaisten b\u00e4ndien maine on ainoastaan kasvanut internetin my\u00f6t\u00e4, sill\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n jokainen esimerkiksi macbook air<\/a> -tietokoneen omistaja voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 netist\u00e4 selailemalla uusia kiinnostavia yhteit\u00e4.<\/p>\n Harva kuitenkaan tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja muualla entisen Neuvostoliiton alueella on ollut eritt\u00e4in vahva rock-musiikin perinne, jonka lis\u00e4ksi erityisesti elektroninen musiikki voi alueella eritt\u00e4in hyvin, mist\u00e4 monet maailman kuuluisimmat tiskijukat ovat kotoisin.<\/p>\n Musikaalisesti kaikkein kiinnostavin ilmi\u00f6 it\u00e4naapurissa on ollut ehdottomasti rock-musiikki, joka on maassa edelleen suosittua. Neuvostoliitossa kaikki l\u00e4nsimainen musiikki oli pitk\u00e4\u00e4n kielletty\u00e4, joten erityisesti rock-musiikkia levitettiin salaa. Hyv\u00e4 esimerkikki t\u00e4st\u00e4 on Beatles, jonka suosio Neuvostoliitossa oli k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. T\u00e4st\u00e4 huolimatta Beatles ei koskaan saanut lupaa esiinty\u00e4 Neuvostoliitossa. Beatles ja monet muut yhtyeet saivat kuitenkin monet ven\u00e4l\u00e4iset innostumaan rockista niin paljon, ett\u00e4 1980- ja 1990-luvuilla maassa syntyi valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia b\u00e4ndej\u00e4. Monet n\u00e4ist\u00e4 yhtyeist\u00e4 tulivat kuuluisaksi pitk\u00e4lti siit\u00e4, ett\u00e4 ne onnistuivat luomaan soundin, jollaista ei oltu kuultu koskaan aikaisemmin. Kansainv\u00e4lisen kulttuurivaihdon puuttuminen ja erilaiset kiellot vaikuttivat nimitt\u00e4in siihen, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4inen rock kehittyi hyvin omaleimaiseksi.<\/p>\n 1980- ja 1990-lukujen taitetta kutsutaan my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4isen rockin kulta-ajaksi, jolloin monet kuuluisat yhtyeet, kuten Kino, Nautilus Pompelius, Televizor, Auktzyon, Akvarium, DDT, Zoopark ja monet muut syntyiv\u00e4t. Monet nousivat hyvin ripe\u00e4sti megasuosioon, sill\u00e4 omaleimaisen soundin lis\u00e4ksi n\u00e4m\u00e4 yhtyeet k\u00e4sitteliv\u00e4t lyyrikoissaan voimakkaasti kylm\u00e4n sodan aikaista asevarustelua, ydinaseita, ihmisoikeuksia, neuvostoyhteiskunnan rappiollisuutta ja n\u00e4k\u00f6alattomuutta. Monilla suurimmista yhtyeist\u00e4 oli my\u00f6s eritt\u00e4in vahva sodan vastainen ethos. T\u00e4m\u00e4 oli jotain uutta, ja upposi nuorisoon kuin h\u00e4k\u00e4. Onkin sanottu, ett\u00e4 rock-musiikilla oli osansa<\/a> Neuvostoliiton hajoamisessa. Vaikka moni n\u00e4ist\u00e4 yhtyeist\u00e4 on jo lakannut toimimasta on esimerkiksi Kinon musiikki edelleen suosioissa, jossa osasyyn\u00e4 on my\u00f6s b\u00e4ndin laulajan Viktor Tsoin ennenaikainen kuolema auto-onnettomuudessa Latviassa.<\/p>\n Nyky\u00e4\u00e4n Pietari on yksi Euroopan mielenkiintoisimpia vaihtoehtoisen kulttuurin kaupunkeja. Johtuen Ven\u00e4j\u00e4n omalaatuisesti poliittisesta kulttuurista, syntyy Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 jatkuvasti uusia underground-b\u00e4ndej\u00e4, joiden luovuus on usein valovuosia edell\u00e4 l\u00e4nsimaalaisten yhtyeiden luovuudesta. N\u00e4ihin yhtyeisiin ja Ven\u00e4j\u00e4n muuhunkin kulttuuriin kannattaa l\u00e4hte\u00e4 ennakkoluulottomasti tutustumaan, sill\u00e4 perille p\u00e4\u00e4see vaivattomasti muutamassa tunnissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomalainen kulttuuri on sekoitus it\u00e4\u00e4 ja l\u00e4ntt\u00e4 Suomi sijaitsee id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4liss\u00e4. Yhteiskuntamme ja ajattelutapamme on hyvin l\u00e4nsimaalainen, mutta sanotaan, ett\u00e4 sielumme tulee id\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 hyvin miksi olemme niin erilaisia suhteessa ruotsalaisiin, ja miksi tunnemme enemm\u00e4n sielunyhteytt\u00e4 virolaisten ja karjalaisten kanssa. Ei siis ihme, ett\u00e4 koko suomalaisuuden pohja eli Kalevala on rakennettu tyystin […]<\/p>\n","protected":false},"author":277,"featured_media":140,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_gspb_post_css":"","footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-143","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-musiikin-ilmioita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/pirulainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/143","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/pirulainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/pirulainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pirulainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/277"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pirulainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=143"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/pirulainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/143\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pirulainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/140"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/pirulainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=143"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/pirulainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=143"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/pirulainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=143"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}